Kulttuurihistoriallinen Koskipää 1930-luvulle saakka kirkonkylän viimeinen tien vieressä ollut asuinpaikka oli Koskipää. Koskipää oli itse asiassa rakennusryhmä. Se muodostui kolmesta läheisestä yhteistä pihaa ympäröivästä asuinrakennuksesta ja ulkorakennuksista. Päärakennus oli maantien...

Pieni käsityöläisten yhdyskunta asettui 1800-luvun lopussa asumaan Noukkalammen eteläpuolelle jyrkkään ranta-ahteeseen. Kun kirkonkylä laajeni, muurarin, läkkisepän, kellosepän, räätälin, nahkurin ja suutarin lesken mökit kasvoivat kiinni ydinkeskustaan. Mäkituvat sijaitsivat seurakunnan maalla....

Kirkonkylän kansakoulu rakennettiin Pentinpellolle Syväjärven maisemaan vuonna 1874.Kirvesmiehenä oli Sahalan päivätyömies Gabriel Hänninen, joka tunnettiin pöytäkirjoja myöten Kapakka-Kaaprona. Lisänimi tuli kaiketi miehen asuinpaikasta Kapakkaniemestä. Ennen kuin päästiin rakentamaan, piti suutari...

Puheliaiden naisten tie Satakielisten tie on nimetty tien varrella asuneiden puheliaiden naisten mukaan. Kylän keskusraitin suuntainen Satakielistentie alkaa Kuusitien, Mäkitien ja Opintien risteyksestä, sivuaa urheilukenttää ja päättyy koulukeskukselle Matti Lohen...

Kaupankäynti alkoi Pitkälahden rannoilta Kaupankäynti Rautalammilla alkoi Pitkälahden rinteestä. Kurssilanmäki oli vilkas keskus, jossa oli parhaillaan viisi puotia. Markkinoita pidettiin ainakin syksyllä ja talvella. Kaupparakennuksista ovat tallella rannalla sijaitseva Ala-Pönkkölä,...

Pitkälahden eli aiemman Kirkkolahden rannoilla on asuttu jo vuosisatoja. Nykyisen Finnskog -puiston, Opintien ja Pitkälahdentien risteyksessä sijaitsi seurakunnan omistama Järvisen torppa. Pellon toisella laidalla oli Matilan torppa, ja työväentalon ja...