Noukkalampi

Noukkalammen maisemaa. Keskellä entinen poliisin Kohvakan talo, jonka pihassa on pieni vankilarakennus.

Pieni käsityöläisten yhdyskunta asettui 1800-luvun lopussa asumaan Noukkalammen eteläpuolelle jyrkkään ranta-ahteeseen. Kun kirkonkylä laajeni, muurarin, läkkisepän, kellosepän, räätälin, nahkurin ja suutarin lesken mökit kasvoivat kiinni ydinkeskustaan. Mäkituvat sijaitsivat seurakunnan maalla. Mäkituvista on jäljellä nykyisten rakennusten runkoina kaksi, Tupsula ja Kohvakka.

1800 -luvun loppupuolella Noukkalammen etelärannalle oli syntynyt pieni käsityöläisyhdyskunta. Kuvassa oleva Tupsula on pappilan vanha mäkitupa. Tupsulassa ovat asuneet mm. muurari Rossi ja suutari Berg.

Jyväskyläntien ja Savijärventien kulmauksessa sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu Kohvakan talo. Yksityisasuntona olevaa taloa on ehostettu moneen otteeseen. Talon ensimmäinen asukas oli mäkitupalainen August Korhonen. 1900-luvun alun vuosikymmenillä talossa asui konstaapeli Kohvakka. Tiukkaotteisena tunnettu poliisi valittiin myöhemmin ulosottomieheksi. Lammen rannalla vallitsi kuri ja järjestys. Perimätiedon mukaan Kohvakan rantatörmässä sijaitseva pieni hirsimökki toimi juopuneiden putkana. Ikkunoissa on yhä kalterit.

Noukkalammen rannalla sijaitsee Rautalammin vanhin, vuonna 1961 rakennettu kerrostalo. Koko kylällä on yhteensä neljä kerrostaloa. Talotyyppiä ei ole rakennettu enää muutamaan vuosikymmeneen, vaan asutus on keskittynyt omakoti- ja rivitaloihin.

Läkkiseppä ja jahtivouti Jeremias Rauman (1834-1907) eli Noukka-Jere. Jeremias lähti 1860-luvulla nälkäpakolaiseksi Pohjanmaalta. Lempinimen Noukka hän sai komeasta nenästään. Luonteeltaan Jere oli temperamenttinen ja hän käytti mielellään alkoholia. Jeren pieni mökkiasunto sijaitsi Tupsulan läheisyydessä Noukkalammin rantatöyräällä. Jeren jälkeen mökissä asuivat Keppi-Taavetti ja Sievä-Hilja.

Suosittelemme myös

Rappaatvuori – Tietäjien lähteillä

Tietäjä, taikuri, noita – yhteisön tärkeällä jäsenellä on ollut monta nimeä, mutta kaikki ovat kuitenkin viitanneet arvostettuun parantajaan, jolla on ollut kyky hallita eläviä ja kuolleita. Etelä-Konneveden alueella on asunut...

Ortodoksikirkko ja hautausmaa

Sitkeys palkittiin omalla kirkolla Suomen historian suurin pakolaisaalto elettiin vuosina 1940 – 44. Eri puolille maata asutettiin noin 420 000 henkilöä, jotka joutuivat jättämään kotinsa, kun Suomi menetti Neuvostoliitolle laajat...