Kuunnelma tehtiin Rautalammilla, Myhinpään seudulla kesällä ja syksyllä 2023 Kyläraittien taidemuseo -hankkeessa. Hankkeen aikana kerättiin kyläläisten kirjoituksia ja kokoonnuttiin kertomaan tarinoita, joiden pohjalta kuunnelma käsikirjoitettiin ja äänitettiin. Kuunnelmassa liikutaan erilaisilla poluilla ja elämänpoluilla eri aikakausilla.
Käsikirjoitus: Jaana Jalkanen, Kaisa Naukkarinen, Satu Pirhonen, Katja Väänänen
Ohjaus: Katja Väänänen
Tarinoiden ja runojen kirjoittajat: Jaana Jalkanen, Matti Manninen, Jones Oksanen, Tiina Oksanen, Satu Pirhonen, Kielo Puranen, Hannu Aalto, Sari O’Meagher, Anja Pessala, Matti Pellinen
Lähteenä on käytetty myös Frans ja Ester Viinikaisen haastattelutallennetta (SKS, SKSÄ 310.1981), Kaija ja Matti Viinikaisen haastattelua sekä hankkeen tapaamisissa kerrottuja tarinoita.
”Kirpeä maaliskuun aamu” -katkelma on mukaelma Savonjoella asuneen Matti Pellisen kirjasta Ristivuoren salaisuus (Karisto 1954).
Lukijat: Hannu Aalto, Jaana Jalkanen, Janne Jalkanen, Tarja Matilainen, Kaisa Naukkarinen, Osma Naukkarinen, Jones Oksanen, Satu Pirhonen, Kielo Puranen, Katja Väänänen
Laulu: Tarja Matilainen
Sello: Henriikka Pitkonen
Haitari: Enni Kupari, Jussi Pessala
Äänitys: Kaisa Naukkarinen
Äänisuunnittelu ja editointi: Ville Kotka, Kaisa Naukkarinen
”Minä laulan lapsen virren” -kehtolaulun sanat on tallennettu Rautalammilla vuonna 1887 (Suomen Kansan Vanhat Runot, SKVR IX2 100, Jalkanen. 1. 87.) Melodia on Rautalammilta vuodelta 1886 (Suomen Kansan Sävelmiä – Runosävelmät II, toim. I. Krohn, Valve 353).
Kuunnelmassa on käytetty myös Ylen elävän arkiston vapaasti käytettäviä äänitehosteita.
Äänitysstudio 1: Häkkilän vanha tupa, jääkaappi, kolme petauspatjaa, mattoja ja peittoja, kaapeliputki, pöytä ja otsalamppu
Äänitysstudio 2: Rantasauna, vuodesohva, kaksi villavilttiä, kolme patjaa, tyynyjä, 1800-luvun tuoli ja sähkökatkovalaisin
KIITOKSET: Vanhan Häkkilän Jaakko ja Kirsti, Kasan Matti ja Anja, Myhinpään Antin talon Ansa, Rose, Paula, Pekka ja Antti, Satumaa, Taavetinmäen mökki, Häkkilän erä, Pitkänjärvenkangas, niittokone, Korpikulttuuri ry, Rautalammin kirjasto, Rautalammin kunta, Rautalammin museo, Taiteen edistämiskeskus
Kyläraittien taidemuseo on Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun sekä Kuopion taidemuseon yhteishanke, joka mahdollistaa taidetoimintaa Pohjois-Savon harvaan asutuilla alueilla vuoden 2023 aikana. Hanke on rahoitettu Taiteen edistämiskeskuksen harvaan asuttujen alueiden (HAMA) kulttuuritoiminnan erityisavustuksella.
MYHINPÄÄ
Myhinpään seutu on eteläisintä Rautalampia, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat jyrkät korkeuserot ja erämainen maisema. Seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Ensimmäinen asiakirjoissa mainittu maata viljelevä talollinen Rautalammilla oli Antti Häkkinen, joka perusti talonsa Vahvaselle (Häkkilään) vuonna 1548.
Kattava tieverkosto alueelle rakennettiin vasta aivan viime vuosikymmeninä, joten vesireiteillä ja poluilla on suuri merkitys kylän historiassa. Nykyisellä Myhinpään postinumeroalueella on noin 110 vakituista asukasta, kesäasukkaita useita satoja. Suurin osa kuunnelman tekijöistä asuu tai mökkeilee Myhinpäässä.
”Enää täällä ei tarvitse elää täysin tiettömien taipaleiden takana, vaan sopivasti syrjässä. Syrjäseutuun on tallennettu taitoja, joita ei kannata nykypäivänäkään unohtaa: itse tehtyä huumoria, sanoilla veistelyä, vieraanvaraisuutta, ruuan hankkimista maasta ja vesistä, omien polkujen raivaamista ja omien latujen luomista.”
Lataa käsiohjelma, josta löytyy lisätietoa kuunnelman tarinoista ja taustoista.
